Stadissa ei viime talvena nähty lunta juuri nimeksikään. Välillä sitä oikein ihmetteli, että miksi ihmeessä pitäisi näkyäkään, kun ei ytimessä pääse kuitenkaan laskemaan. Ja siitä kaikesta lumesta tulee kuitenkin tosi äkkiä loskaa ja märkää ja muuta.
On se vaan hienoa, että nyt piisaa Stadissa lunta. Valoa on hulluna enemmän. Se lienee ainoa oikea hyvä puoli. Fiilispuolelta löytyy kuitenkin rutosti lisää.
Meikä diggaa, että voi kävellä vaan liukastellen. Meikä diggaa, että joudun kiertämään lähiliikenneympyrään hullunkokoisen lumikasan ympäri. Diggaan todella siitä, että montaakaan metriä ei pääse kävelemään ilman, että jotkut käyvät pienimuotoista lumisotaa. Mua ei edes haittaa, että Marian sairaala ruhkautuu kaatuneista mummoista. Niin se vaan menee.
Autot pysäköitynä vinksin vonksin lumikasojen keskelle armottomat lumikasat katolla kuskien puskiessa lunta milläikinä pois vetävien renkaiden läheltä lienee yksi konkreettisimpiä stadilaisia talvikuvia. Ja kyllähän ohikulkija aina naapuria pysähtyy auttamaan.
Tämä kaikki siitä huolimatta, että kohta sitä ei enää ole. Mutta sitten tulee taas lisää.
Nonni. Vihdoinkin. Perjantaina 21.11.2008 Rukalla alkoi kausi 2008-2009.
Erittäin hienoa puuhaa on mäenlaskeminen lumilaudalla. Ja miksei muillakin välineillä. Sain taas ja jälleen sellaiset kiksit tuosta puuhasta, että ei paljon paremmasta väliä. Pakkaspäivä, hyväkuntoinen rinne, näkyvyyttä sen verran, että pärjää ja mukavaa seuraa.
Parin päivän jälkeen rupeaa lauta taas tuntumaan hyvältä, tutulta ja turvalliselta. Nälkä kasvaa mukavasti syödessä ja seuraavaa kertaa ei toivottavasti tarvitse liian pitkään odottaa. Kauden opetuskuviotkin sain alulle. Kirsille kiitos hyvästä oppimisesta.
Paluumatka taittui mukavasti arvon lumimyrskyssä, joka lamaannutti liikennettä maalla, merellä ja ilmassa. Matka-aikaa Rukalta Kamppiin kertyi noin kolme varttia tavallista enemmän. Oiva kulkupeli tuo valkoinen viilettäjä.
Taas messuilla. Taas töissä. Tällä kertaa Intersport Forumin leivissä myymässä lumilautoja, siteitä ja kenkiä. Mielenkiintoinen myyntikokemus täpötäydellä osastolla. Aikaisemminhan tuollaista "tässä sulle hyvä lauta"-tyyppistä myyntiä ei ole tullut tehtyä.
Tavoitteena oli myydä porukalla sata lautaa viikonlopun aikana. Yhdeksän kappaletta jäi tavoitteesta, joten aika monta myös meni. Aika monella on siis tiedossa parempi talvi kuin muuten ei.
KiiEspon eli BoardExpon toisena virallisena bilepäivänä eli perjantaina oli tarjolla kotimaisen dokumentaarilumilautaelokuvan Scrapbookin ensi-iltanäytös ja bileet Korjaamolla. Ensi-ilta oli tosin toinen, sillä ensimmäinen oli elokuvan syntysijoilla Rollossa.
Itselläni oli korkeat odotukset pätkää kohtaan ja ne myös täyttyivät suurilta osin. Olisin tosin kaivannut täydellistä irtiottoa parttiformaatista ja homman toteuttamista jossain todella yllättävässä muodossa - esimerkiksi kronologisesti. No, taustavoimat jylläävät ja jengi tarttee parttejaan. Dokumenttiosuus lämmittää yhtä paljon kuin lopputekstien kuvat hyvästä elämästä.
Jengiähän oli paikalla isoista nimistä pieniin paikallisuuksiin. Ilmeisesti myös krapula on suhteellisen lineaarisessa suhteessa nimen kokoon, kuten lauantaiaamun messunaamojen tarkastelu osoitti. Elävänä esiintyjänä elektropopkokoonpano TV OFF päräytti ainakin leipäläven auki. Genrenä erittäin pörröistä livekamaa.
Messuista ehkä enemmän huomenna. Ja leffasta arviot muiden seassa.