Eilen kurkittiin vähän vanhempaa lumilautailutuotantoa, nimittäin Standard Filmsin White Balance olisko ollu vuodelta 2005 eli pari kautta vanha. Mukana paljon kovia nimiä, mutta erityisesti joukosta erottuivat Jeremy Jones ja Wanha Legenda Terje.
Herra Jones veti sen verran posketonta vauhtipyydaa, että sai koko ajan olla varpaillaan, että koska se murskaantuu johonkin kiveen tai kallioon. Laskufiilikset tuolle herralle tulevat ihan jostain muusta kuin leppoisasta kruisailusta.
Terjen pätkää tietysti piti odottaa, koska Terje on Terje. Levottomien bs airien sijaan Legenda näytti meille linjoja - top to bottom. Hyvännäköistä seinää, mistä kruisittiin ristiin rastiin. Mukana droppeja (kyllä, terjemäisesti twiikattuja gräbejä), lumivalleihin tehtyjä laybäkkejä ja jopa muutama spini. Kaikki kuitenkin kokonaisia laskuja - ylhäältä alas. Matkan varrella olevia lumimuotoja Terje käytti leikkikenttänään. Moni puhuu tästä, mutta liian harva laskee enemmän linjoja. Kiitos.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti